Selkosuomi: Stressi

Julkaistu May 9th, 2016 | Kirjoittanut
Yana Herrala

Kategoriassa

stressi2Me kaikki tunnemme stressiä jostakin. Stressi on jokapäiväistä, ja kuuluu elämään. Joskus kuitenkin stressiä on liikaa. Stressi vallitsee ja hallitsee omaa elämää. Rentoutuminen on siis hankalaa. Stressiä on kuitenkin erilaista. On liikunnan tuottama stressi keholle. Tai esimerkiksi rankan työpäivän tuottama stressi. Liikunnan tuottama on keholle hyvää stressiä. Työpäivän tuottama stressi taas kuluttaa ja väsyttää kehoa huonolla tavalla.

Jos siis kärsii stressistä, kannattaa ensin miettiä mistä se johtuu. Usein ihmiset stressaavat turhista asioista. Kannattaa siis miettiä stressaako jostakin, mistä ei tarvitse stressata. Tulee myös kuunnella omaa kehoa. Jos keho tuntee stressiä, sen kyllä huomaa. Jos nämä merkit huomaa, tulee yrittää tehdä jotakin asian eteen. Seuraavaksi kerron kaksi nykyaikaista stressin lievittämisen tapaa.

  1. Moni on varmasti kuullut aikuisten värityskirjoista. Värityskirjojen kuvat ovat monimutkaisempia kuin lasten kirjoissa. Kuvat ovat pikkutarkkoja. Sanotaan, että kun värittää, ei ajattele mitään muuta. Näin stressi lievittyy. Ihminen saa siis hetken omaa aikaa stressin keskeltä. Minulla itselläni tämä onnistuu. Värittäminen on ihanaa terapiaa.

 

  1. Pelien pelaaminen. Nykyään kaikilla on kännykkä. Tämä tekee helpoksi pelata pelejä milloin vain. Kun stressi tuntuu liian suurelta, kannattaa ehkä harkita kännykän ottamista käteen. Hetken pelaaminen, noin 5 minuuttia, auttaa jo helpottamaan stressiä. Näin ainakin sanotaan. Itselläni tämä ei oikein onnistu. Minä pidän peleistä niin kovin, että en meinaa pystyä lopettamaan. Sellaiselle, jolle pelit eivät ole parasta viihdettä, tämä keino voi toimia. Ideana tässäkin on, että kun saa muuta ajateltavaa, unohtaa stressata.

 

Eli ensin kannattaa tunnistaa mistä stressi johtuu. Sitten kannattaa yrittää päästä eroon näistä stressiä aiheuttavista asioista. Esimerkiksi päiväjärjestyksen muuttaminen saattaa auttaa. Sitten voi kokeilla erilaisia tapoja lievittää stressiä. Jos nämä keinot eivät auta, kannattaa etsiä Internetistä tai kirjastosta. Aina on olemassa apua. Sitä ei kannata sivuuttaa. Stressi on hankala aihe, ja jokainen käsittelee sitä omalla tavallaan. Älä kuitenkaan stressaa yksin. Kerro ystävälle ja pyydä apua. Pelkän lenkin juokseminen ystävän kanssa saattaa auttaa. Ole siis avoin. Jokainen stressaa joskus.

Selkosuomi: Porin maahanmuuttajakoordinaattorin haastattelu ja Hyvä alku Länsirannikolla -hanke

Julkaistu May 9th, 2016 | Kirjoittanut
Yana Herrala

Kategoriassa

hyvä alkuMaanantaina 25.1.2016 olin haastattelemassa Porin maahanmuuttajakoordinaattoria. Porin maahan-muuttajakoordinaattorina toimii Su Ran Kim. Haastattelu oli hyvin mielenkiintoinen. Ajattelin, että Kim toimisi kaikissa maahanmuuttajia koskevissa asioissa. Oikeasti hän toimiikin perusturvakeskuksen aikuissosiaalityön alaisuudessa. Aikuissosiaalityössä tehdään töitä täysi-ikäisten kanssa. Perusturvakeskus on taas se taho, joka järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut omalle alueelleen. Su Ran Kimin työkuvaan kuuluu maahanmuuttajatoiminnan koordinointi, kehittäminen ja suunnittelu. Vuodesta 2011 lähtien maahanmuuttajakoordinaattori on tehnyt kehittämistyötä. Hän on ideoinut ja laatinut EU-hankkeita sekä käynyt neuvotteluja rahoituksesta. Hän on myös toiminut hankkeen käynnistäjänä ja neuvojana, seurannut sen toimintaa ja tavoitteiden toteutumista.

Hankekoordinaattori tekee myös tarvittaessa asiakastyötä. Hän ohjaa palveluihin ja neuvoo erilaisissa asioissa. Näihin asioihin kuuluu esimerkiksi ulkomailla suoritetun tutkinnon rinnastaminen Suomessa. Hankekoordinaattorin työ onkin siis hyvin monialaista. Asiakkaita riittää paljon.

Porin kaupungin sivuilla kerrotaan Porin sosiaalipalveluista. Sieltä voi kirjautua Omapalveluun. Omapalvelussa voi seurata omia hakemuksia ja paljon muuta. Kysyin, onko tämä omapalvelu monilla eri kielillä. Kim kertoi, että Suomessa kunta voi olla joko yksi- tai kaksikielinen. Tämä tarkoittaa sitä, että kunnassa palvelu on joko pelkästään suomeksi tai sitten suomeksi ja ruotsiksi. Pori on yksikielinen kunta, eli omapalvelu on tarjottu suomen kielellä. Omapalvelu on siis suomeksi, mutta esimerkiksi toimeentulohakemus löytyy englannin, venäjän, kurdin ja turkin kielillä. Lomakkeita on siis käännetty useille kielille. Jos suomen kieli ei kuitenkaan ole vielä täysin hallussa, tulee miettiä ajanvarausta. Tällöin tulkkipalvelun käyttö on mahdollista.

Su Ran Kim kertoo, että toiminta- ja käsittelyprosessit ovat samat niin maahanmuuttajilla kuin kan-tasuomalaisilla. Myös perusteet esimerkiksi toimeentulotukea myönnettäessä on samat. Kun asiakas on maahanmuuttaja, tulee kuitenkin kysyä henkilöpapereista; onko siis passi vielä voimassa vai ei, tai tuleeko se uusia. Tätä asiaa lukuun ottamatta prosessit ovat samanlaiset.

Tärkeää onkin huomata yksi asia. Maahanmuuttajakoordinaattorilta saa apua ja tukea mihin vain sosiaalitoimea koskevaan asiaan. Ideana on kuitenkin, että maahanmuuttajakoordinaattori auttaa aikuissosiaalityön asiakkaita työnsä puolesta. Muut asiakkaat hän ohjaa niiden alojen työntekijöille. Eli esimerkiksi lastensuojeluasiat tulee käsitellä lastensuojelun työntekijän kanssa. Vammaispalveluiden asiat tulee hoitaa vammaispalvelun työntekijöiden kanssa. Tietenkin maahanmuuttajakoordinaattori kuitenkin ohjaa asiakkaan oikeille työntekijöille ja vastaa kysymyksiin. Eli apua saa silti aina kysyä.

 

Hyvä alku Länsirannikolla -hanke

Vuoden 2016 alusta on alkanut Hyvä alku Länsirannikolla- hanke. Hankkeen päätavoite on perustaa maahanmuuttajien info- ja neuvontapiste Maine. Maine palvelee suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Asiakkaat voivat hyödyntää myös tulkkauspalveluita (ajanvarauksella). Pisteen avajaiset ovat 8.3. Pisteen tilat löytyvät Porin pääkirjaston toisesta kerroksesta.

Ideana hankkeessa on luoda paikka, joka on kaikille maahanmuuttajille avoin. Paikka on siis matalan kynnyksen palvelu. Maineeseen saa tulla kaikenlaisten kysymysten kanssa. Pisteen palveluita käyttävä ei tarvitse sosiaalitoimen asiakkuutta. Tämä tarkoittaa sitä, että infopisteeseen saa tulla ketä vain, milloin vain. Ajanvaraus ei siis myöskään ole välttämätön. Jos asiakas ei kuitenkaan osaa ollenkaan suomea, niin silloin kannattaa varata aika. Näin saadaan myös tulkki paikalle tai puhelimen päähän.

Piste on auki kolmena päivänä viikossa. Apua saa tosiaan kysyä mihin asiaan vain Kysymään voi tulla esimerkiksi

  • Porin harrastusmahdollisuuksista,
  • apua virallisten lomakkeiden täyttöön,
  • hyvien kahviloiden sijaintia,
  • apua viranomaisasioiden hoitoon
  • ja niin edelleen.

Kysymysten ei siis ole pakko liittyä sosiaalitoimen asioihin.

 

Haastatteleminen ja artikkelin kirjoittaminen oli mukava kokemus. Haastattelu selvensi paljon käsit-telyprosessien samanlaisuutta. Maine kuulostaa myös erittäin mielenkiintoiselta. Toivonkin, että Hyvä alku Länsirannikolla -hanke saisi tarpeeksi näkyvyyttä. Tällöin yhä useampi maahanmuuttaja käyttäisi palvelua ja saisi apua, jota muualta ei välttämättä saa. Uskon, että hankkeesta tulee olemaan apua useille. Kiitos Pia Heikkilälle ja Su Ran Kimille haastattelusta.

~ Karoliina Laamanen
Sosionomiopiskelija

Selkosuomi: Kaupassa työskenteleminen

Julkaistu May 9th, 2016 | Kirjoittanut
Yana Herrala

Kategoriassa

kaupassaOlen ollut töissä kaupassa kaksi ja puoli vuotta. Aloitin hakemalla kauppaan kesätöihin. Haastattelussa minulta kysyttiin monia asioita. Minulta kysyttiin miksi halusin heille töihin, sekä mitä odotan työnantajalta. Haastattelusta noin viikon päästä, sain soiton. Olin päässyt töihin. Kesätöiden jälkeen minun tuli päättää, haluanko jatkaa töitä. Työ oli niin mukavaa, että päätin jäädä pidemmäksi aikaa.

Alussa tärkeää oli alkuperehdytys. Menin siis vanhemman työntekijän kanssa kaikki kaupan työtehtävät läpi. Minulle näytettiin, miten missäkin tilanteessa tulee toimia. Minulle kerrottiin myös kaupan työntekijöiden säännöt ja toimintatavat. Tärkeää oli kysyä aina, kun oli jotakin kysyttävää. Uuden työntekijän ei tarvitse olla ”seppä syntyessään” eli luonnonlahjakkuus. Minullekin sanottiin aina, että kysy rohkeasti. Kun kysyy, ei voi tehdä väärin. On myös tärkeää antaa positiivista palautetta. Työntekijän tulee siis antaa kiitos toisten työstä. On myös hyvä, jos esimies muistaa kiittää työntekijöitä.

Kaupassa tehdään töitä monen eri asian kanssa. Kaupassa täytetään hyllyjä, siistitään myymälää ja palvellaan asiakkaita. Kun tavaraa puretaan hyllyyn, tulee olla ripeä ja tehokas. Tavara tulee myös laittaa siististi hyllyyn ja katsoa, että tavarat tulevat hyllyn etuosaan. Näin tavarat ovat helpommin asiakkaan saatavilla. Työntekijän tulee olla aina tietoinen myymälän siisteydestä. Jos näkee likaa tai rikkimenneitä tuotteita, ne tulee ottaa pois hyllystä ja siivota. Kaikkein tärkeintä on kuitenkin asiakkaan palvelu. Aina kun asiakas kysyy jotakin, tulee auttaa. Asiakkaan auttaminen menee siis kaikkien muiden työtehtävien edelle.

Niin asiakkaiden kuin henkilökunnankin kanssa tulee aina miettiä omaa asennetta. Jos työntekijä on hyväntuulinen ja kohtelias, ovat muutkin paremmalla tuulella. Tulee myös huomioida, että asiakas on aina oikeassa. Jos asiakas kertoo jostakin epäkohdasta, tulee työntekijän vastata. Jos asiakas kysyy missä jokin tuote on, on fiksua mennä näyttämään missä tuote on. Jos vain osoittaa suunnan, ei asiakas silti välttämättä löydä tuotetta, tai tuote voi olla loppu. On siis hyvä mennä aina asiakkaan mukana.

Kaupassa työskenteleminen on mukavaa ja kiireistä puuhaa. Koskaan ei tule tylsää hetkeä. Olen pitänyt kaupassa työskentelemisestä paljon. Irtisanouduin nyt, koska sain oman alan töitä. Ajattelen kuitenkin kaupassa työskentelyäni lämmöllä. Työilmapiiri oli hyvä, ja asiakkaat tulivat tutuiksi. Oli myös hienoa, kun pystyi sanomaan, että osaa työnsä hyvin.

Kirjoittanut: Karoliina Laamanen

Selkosuomi: Kevät

Julkaistu March 14th, 2016 | Kirjoittanut
Yana Herrala

Kategoriassa

Talven jälkeen on vuodenaika jota sanotaan kevääksi. Kevät alkaa maaliskuussa ja loppuu kesäkuussa. Kevät alkaa kun talvi loppuu. Päivät lämpenevät. Lumisadekin lakkaa. Aurinko paistaa usein. On hyvin valoisaa. Lumi loistaa kirkkaana. Linnut alkavat laulaa. Talitintti etsii pesäpaikkaa. Kevään ensimmäistä päivää sanotaan kevätpäivän tasaukseksi. Se on maaliskuussa. Silloin yö ja päivä ovat yhtä pitkiä. Pimeää ja valoisaa on saman verran. Siitä eteenpäin päivä pitenee.

Suomen kevät kestää maaliskuun, huhtikuun ja toukokuun ajan. Keväällä on usein tulvia. Joet ja järvet sulavat ja suurenevat. Jää ja lumi muuttuu vedeksi. Pihalla on pieniä puroja. Maa on musta ja kylmä. Etelä-Suomessa rannikolla on vähemmän tulvia kuin pohjoisempana. Lunta on rannikolla yleensä vähän. Pohjoisessa lunta on paljon. Kun aurinko lämmittää maata, kasvit alkavat kasvaa. Siemenet itävät. Muurahaisetkin heräävät.

Huhtikuussa lämpöä voi olla päivällä jo 20 astetta. Yöllä maa voi taas jäätyä. Sitten vasta on alkanut oikea kevät kun yli viikon ajan on ollut lämmintä. Silloin ei yöllä eikä päivällä saa olla pakkasta. Se aika on nimeltään terminen kevät. Se on toiselta nimeltään meteorologinen kevät. Suomi on pitkä maa. Niinpä kevät tulee Ahvenanmaalle maaliskuun lopulla, mutta Lappiin vasta huhtikuun lopussa.

Kasvit alkavat keväällä kukkia. Leppä ja pähkinäpensas aloittavat. Huhtikuun alussa tien varrella on pieniä keltaisia aurinkoja. Ne ovat leskenlehden kukintoja. Metsässä loistaa kaunis sinivuokko. Rentukka säteilee keltaisena puron varrella. Valkovuokko valaisee metsää. Koivukin kukkii. Kärpäsiä ja perhosia lentää kukissa. Muuttolinnut saapuvat. Luonto on täynnä erilaisia ääniä. Kevät on kaunis vuodenaika.

Selkosuomi: Suomen sää

Julkaistu February 10th, 2016 | Kirjoittanut
Yana Herrala

Kategoriassa

sää 1

Suomalaisten yleisin puheenaihe on sää. Kun suomalainen tapaa ystävänsä, ensiksi hän puhuu säästä. Ehkä siksi että sää on joka päivä erilainen. Sää voi muuttua hyvinkin nopeasti. Yleensä talvella on kylmää ja kesällä lämmintä. Etelä-Suomessa lämpötila on keskimäärin 5 astetta. Heinäkuussa on yleensä lämpimintä. Viime aikoina elokuu on ollut lämpimin. Kylmintä on tammikuussa ja helmikuussa.

Eri puolilla Suomen maata on samaan aikaan erilainen sää. Se johtuu siitä, että Suomi on pitkä maa. Tammikuussa etelässä voi sataa vettä ja pohjoisessa voi olla kova pakkanen. Kylmää voi olla jopa 40 astetta. Suomessa voi myös nähdä revontulia. Ne ovat värikkäitä valoja yötaivaalla. Silloin taivas on selkeä ja kirkas. Tähdet ovat näkyvissä. Joskus etelässäkin näkee revontulia. Ne ovat yleensä keltaisia tai vihreitä liikkuvia valoja. Niitä näkee yöllä korkealla taivaalla. Talvella voi hiihtää ja laskea mäkeä jos on lunta.

Suomessa sataa vettä talvella, keväällä, kesällä ja syksyllä. Sade voi olla myös räntää tai lunta. Sadepäiviä on noin 100 vuodessa. Se tarkoittaa että kolme kuukautta on sadetta. Kesällä kun on lämmin, voi ukkostaa ja salama saattaa lyödä maahan. Rakeitakin voi sataa. Rakeet ovat pieniä kovia lumihelmiä. Vesisateen aikana taivaalla voi nähdä sateenkaaren. Se on hyvin värikäs. Joskus Suomessa tuulee kovaa. Kovia myrskyjä on kuitenkin harvoin. Niitä on eniten syksyllä ja talvella. Joskus on myös sumua ja usvaa. Se on monen mielestä kaunista.

Ilmatieteen laitos kertoo säätilasta. Se koettaa ennustaa säätä. Ennustaminen on vaikeaa. Monesti se on arvaamista. Tänä vuonna tammikuu oli kylmä. Pakkasta oli monta viikkoa peräkkäin. Kun radiosta tai televisiosta tulevat uutiset, samalla kerrotaan tulevasta säästä. Myös netistä voi tarkistaa tulevan säätilan. Ilmatieteen laitos kertoo myös varoituksia. Jäät voivat olla heikkoja. Älä mene meren jäälle silloin. Voit pudota jäiden sekaan. Tiellä voi olla liukasta. Autoa pitää ajaa silloin varovasti. Kenkiin on hyvä laittaa nastat tai liukuesteet. On vaarallista kaatua jäisellä kävelykadulla tai tiellä. Luut voivat katketa. Silloin kaduille levitetään hiekkaa. Maantiet suolataan, suola sulattaa jäätä.

Helmikuussa voi jo huomata, miten päivä pitenee. Joka viikko valoa on puoli tuntia enemmän. Päivä pitenee juhannukseen asti. Juhannus on kesäkuussa. Silloin aurinko ei pohjoisessa laske lainkaan. Etelässäkin yöt ovat hyvin valoisia. Silloin myös luonto on kaunis ja kukat kukkivat. Suomalaiset juhlivat juhannusta. Sitä sanotaan keskikesän juhlaksi. Silloin poltetaan kokkoja ja valvotaan koko yö.

Maarit

kuva: http://papunet.net

Midwifery in Finland

Julkaistu November 5th, 2015 | Kirjoittanut
Felisia

Kategoriassa

On 3 November 2015,, midwife Eliisa Karttunen came to the Multicultural Association of Satakunta to give an informative presentation of midwifery in Finland.

First, she discussed education. To become a midwife in Finland, one must either have graduated from high school, or already be a practical nurse, and then attend a four-and-a-half-year long program in a University of Applied Sciences in a different city than Pori, as no institutions in Pori currently offer a midwifery program. During this study period, the future midwife first studies more general nursing and medical topics, but eventually branches off to classes and trainings specific to midwifes. The final year of study takes place entirely at a place where a midwife in Finland would work, such as in the hospital or in a maternity clinic. Since this on-sight training is part of the degree program, the students are not paid a salary. After the students have completed their education, thy officially become midwifes, and have the ability to work anywhere in that EU, or in any other countries that use the EU medical model.

A midwife’s basic salary is about €2,2000 per month, which is roughly three times less than what a doctor in Finland makes.. However, if a midwife works many night, weekend, and holiday shifts, their pay can be slightly higher. Because of the low pay, many Finnish midwives search for work in countries like Norway, where salaries are higher.

In Finland, a midwife can work in the labor and delivery ward of a hospital, in a maternity clinic, or with newborn babies and new mothers staying in the hospital. Midwives also have the possibility of working in some settings that a practical nurse would work in.

Currently, midwife education in Finland is only available in Finnish and Swedish. For more information, check out http://www.studyinfinland.fi/nurse-clip-art-nurse7

Selkosuomi: Ilta Joen Rannalla

Julkaistu November 4th, 2015 | Kirjoittanut
Felisia

Kategoriassa

Kotini on joen lähellä. Istun joen rannalla. Jalkani ovat vedessä. Aurinko laskee pian. On lokakuu. Joella joku soutaa. Nuori tyttö ratsastaa. Puut ovat keltaiset ja punaiset. Ne kuvastuvat joen veteen.

Istun sillalla. Vesi on jo kylmää. Pellolla on monta tuhatta lintua, hanhia. Nyt ne lähtevät lentoon. Ne lentävät joen yli ja kirkuvat. Makaan sillalla ja ajattelen. Kesän linnut ovat Suomessa. Niiden poikaset kasvavat täällä. Syksyllä siivet kantavat ja kaikki lähtevät etelään.

Osa on talven Viron rannikolla. Virossa ei ole yhtään kalliota niinkuin Suomessa. Siellä on hyviä ruokapaikkoja, paljon heinää. Osa lentää Välimerelle, Egyptiin, Tunisiaan ja moneen maahan.

Keväällä taivas on täynnä muuttolintuja. Ne palaavat Suomeen. Suomalaiset tulevat iloisiksi, koska linnut kirkuvat: Nyt on kevät. Kohta tulee kesä.

Kirjoitti SEIJA

 

k15439860

Selkosuomi: Päiväkoti Lähtee Metsään

Julkaistu November 4th, 2015 | Kirjoittanut
Felisia

Kategoriassa

Eetu 5 vuotta on päiväkodissa. Äiti vie hänet aamulla kello 8 ja isä hakee kello 4 tai 5. Joka päivä tällä viikolla päiväkoti on metsässä koko päivän. Lapset keräävät sieniä. Tänä vuonna on ollut kuiva kesä. Sieniä on vähän. Lapset  keräävät myös puolukoita, katsovat puita ja pieniä eläimiä. He rakentavat majan. Se rakennetaan puista ja kankaasta. Se on suuri teltta.

Kello 12 lapset saavat ruokaa metsässä. He istuvat puun tai kiven päällä. Pienet lapset nukkuvat päivällä majassa. Se on tehty kankaasta. Olen iloinen, että Suomessa lapset oppivat olemaan metsässä. Tässä maassa on paljon metsää. Siellä ei ole vaarallisia eläimiä. Jos ei tunne metsää, voi pelätä. Kun on pimeää, minä en mene metsään. Se on vähän pelottava.

 

Kirjoitti SEIJA

can-stock-photo_csp8869145

Selkosuomi: Kesämökit

Julkaistu November 4th, 2015 | Kirjoittanut
Felisia

Kategoriassa

Suomessa ihmiset menevät kesällä maalle. Siellä on hiljaista. Jokaisella on oma mökki. Naapurit ovat kaukana. Ystäväni, joka on turkkilainen, ei ymmärrä. Hänellä on suomalainen mies. Mies tahtoo kesällä maalle. Hale kerää paljon kirjoja. Hän lukee ne maalla. Hän sanoo, että ei ymmärrä, kun suomalaiset haluavat olla yksin lomalla. Täällä on joka paikassa vain vähän ihmisiä.

Hale on syntynyt Istanbulissa, jossa on paljon ihmisiä. Hän sanoo, että ei voi olla maalla, mutta kirjat auttavat. Hän lukee monta kirjaa. Lainasin Halelle kaksi kirjaa, mutta hän ei ole tuonut niitä takaisin. Olen lukenut ne kirjat. Ne ovat romanttisia ja helppoja lukea. Hale saa pitää kirjat.

Saksalainen ystäväni ihmetteli, miksi Suomessa parvekkeella ei kesällä ole paljon kukkia. En ole edes huomannut. Suomalaiset ovat kesällä paljon maalla. kukaan ei hoida parvekekukkia. Mökillä on paljon kukkia, vihanneksia, marjoja, hedelmiä, kaikkea.

Inge sanoi, että on ikävää, kun ei ole parvekkeella kukkia. Minä ostin heti. Nyt joka kesä minun parvekkeellani on kukkia. Se on ainoa kukkaparveke tässä talossa.

Kirjoitti SEIJA

 

house_01

Selkosuomi: Syntymäpäiväni

Julkaistu November 4th, 2015 | Kirjoittanut
Felisia

Kategoriassa

Minulla oli syntymäpäivä. En kerro kuinka vanha olen, sillä olen aika vanha. Lapsenlapset pitivät minulle juhlan. Päähäni pantiin kukkakruunu. Pöydässä oli vaaleanpunainen kakku. Siinä oli yksi kynttilä. Ei voi panna niin monta kynttilää kuin vuosia. Kakun päällä oli makeisia ja paljon kermaa. Se oli lasten kakku. Joimme mehua ja söimme suklaata.

Me lauloimme lastenlauluja. 4-vuotias Eetu kysyi, onko nyt minun syntymäpäiväni. Äiti vastasi. Ei ole. Mummista tulee pian uudelleen lapsi ja on mummin syntymäpäivä. Yritimme leikkiä, mutta se ei enää onnistunut. Aloimme nauraa.

Keitimme kahvia. Lastenkutsut loppuivat ja tulimme taas aikuisiksi. Vähän ikävää.

 

happy-birthday-clipart-dTrKr5pT9